Kaupungin työntekijöiden oikeusturva

Tein vajaa vuosi sitten alla olevan aloitteen Kaarinan kaupunginvaltuustossa ja sen allekirjoitti ilokseni liki kaikki valtuutetut. Viime maanantain valtuustossa käsiteltiin valtuustoaloitteiden tilannetta ja siellä tämä aloitteeni oli suht lyhyellä vastauksella todettu loppuunkäsitellyksi. Esitin kuitenkin ettei näin olisi vaan asia palautuisi käsittelyyn mm. seuraavin perusteluin: Vastauksessa on yksittäisiä parannuksia toimintamalliin, mutta vieläkään ei ole rakennettu selkeää yhtä mallia, jossa olisi etukäteen kirjatut stepit siitä, miten asia etenee ja kenellä on missäkin kohdin vastuu työntekijän tukemisesta. On totta, ettei työnantajan tarvitse vastata asian hoitamisesta syntyneistä kuluista, mutta mikään ei sitä estäkään ja kuten aloitteessa kerrotaan, osa kunnista on tämän vastuun itselleen ottanut. Kyse kun on kuitenkin työssä tapahtuneesta asiasta. Lisäksi päätelmää siitä, että työterveyspalveluiden taso on riittävä, ei voida noin yksioikoisesti antaa ilman tarkempaa selvitystä esim. niiltä työntekijöiltä jotka ovat vastaavaa joutuneet kokemaan. Tällaista selvitystä ei ole tietojeni mukaan tehty. Totta on, että mahdolliset tapaukset ovat moninaisia, mutta se ei estä yhtenäisen toimintamallin luomista, jota silloin voidaan tarpeen tullen muokata tapauskohtaisesti.

Aloite on itselleni hyvin henkilökohtainen koska jouduin itse työssäni rikoksen uhriksi reilut kaksi vuotta sitten ja rikosoikeudellinen prosessi asian hoitamiseksi oli raskas mutta mielestäni välttämätön.                                                         

VALTUUSTOALOITE KUNNAN TYÖNTEKIJÄN OIKEUSTURVAN PARANTAMISEKSI

Valitettavasti nyky-yhteiskunnassa työntekijät joutuvat työtä tehdessään yhä useammin tilanteisiin, joissa heidän oikeuksiaan rikotaan jopa siinä määrin, että näistä tilanteista täytyy tehdä rikosilmoitus. Rikosilmoituksien nimikkeinä ovat usein laiton uhkaus, kunnianloukkaus, identiteettivarkaus tai pahoinpitely. Asianomistajarikoksia näistä ovat kunnianloukkaus ja identiteettivarkaus, mutta työtehtävän tai julkisen luottamustehtävän vuoksi tapahtuva laiton uhkaus tai pahoinpitely ovat aina yleisen syytteen mukaisia rikoksia. Työnantajalla on mahdollisuus tehdä rikosilmoitus työntekijän puolesta ainakin yleisen syytteen mukaisissa rikoksissa.

Kaarinassa työntekijän joutuessa rikoksen uhriksi, tulee työntekijän tehdä asiasta työturvallisuusilmoitus, jonka jälkeen esimiehen kuuluisi käsitellä ilmoitus ja  käydä  purkukeskustelu työntekijän kanssa. Kuitenkin rikosilmoituksen tekeminen ja asian hoitaminen sen jälkeen jää yksin työntekijän harteille. Työterveydestä on mahdollista saada muutama työterveyspsykologikäynti asian purkamiseen. Osassa kunnissa asia on järjestetty siten, että työntekijää tuetaan kattavammin prosessin aikana, työnantaja tekee mahdollisuuksien mukaan rikosilmoituksen, hoitaa mahdolliset asianajokulut sekä auttaa kattavammin työkyvyn ylläpitämisessä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämmekin, että Kaarinassa ryhdytään luomaan toimivaa mallia työntekijän tukemiseksi työssä sattuneen rikoksen hetkellä. Tähän malliin liittyisi mm. rikosilmoituksen tekeminen työntekijän puolesta aina kun se on mahdollista, neuvonta ja tuki prosessin kuluessa, mahdollisen asianajoavun antaminen, ellei työntekijä saa apua toisaalta (esim. ammattiyhdistys) sekä kattavampi työterveyden apu rikoksen seurauksista selviämiseksi. Lähtökohtana tulee olla, ettei työtehtävässä sattuneesta rikoksesta voi seurata työntekijälle itselleen taloudellisia kustannuksia.

Kaarinassa 20.5.2024