Liikunnan tärkeys

Liikkumattomuus ja paikallaanolo maksavat yhteiskunnallemme tutkimusten mukaan liki 5 miljardia vuosittain. Meidän tulee rohkaista suomalaisia liikkumaan enemmän ja mahdollistaa se hyvillä liikuntapaikoilla. Tämä ei ole pelkästään taloudellinen asia, vaan myös kansanterveydellinen hyvinvointia lisäävä asia.

Itse olen elänyt aika ”liikkumattoman” lapsuuden ja löytänyt urheilun sekä liikunnanilon vasta aikuisena. Erinäköisten lajikokeilujen jälkeen omiksi lajeikseni ovat varmistuneet juoksu, kuntosalilla käyminen sekä pitkät ja nautinnolliset kävelylenkit koiramme kanssa, mieluusti metsän siimeksessä. Takana on nyt neljä maratonia sekä muutamia kurjia loukkaantumisia, mutta ihan valtavasti pääntuuletusta, hyvää mieltä ja itsensä ylittämistä. En olisi ikinä, koskaan, milloinkaan uskonut juoksevani maratonia ennen vuotta 2017 kun liityin mukavaan juoksuporukkaan Kaarinan Juoksuklubiin ja sen ryhmän (sekä parhaimman ystäväni Sannan) tuella tehtiin mahdottomasta mahdollista. Omille lapsilleni olen halunnut jo pienestä pitäen mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan tarjoten erilaisia vaihtoehtoja, joista etsiä sen omimman lajin. Ja vaikka meillä ei olekaan ohjattu vain kilpaurheiluun, kaikki lapseni ovat sen tien silti jossain vaiheessa valinneet. Esikoinen harrasti vuosikausia muodostelmaluistelua SM-tasolla asti, keskimmäinen kisasi yksinluistelussa, kunnes kurja sairastuminen operaatioin päätti lupaavan uran (artikkeli asiasta) ja kuopus pelaa edelleen jääkiekkoa. Ihan näillä näppäimillä ollaankin yhdessä suuntaamassa Raumalle katsomaan tämän päivän peliä. Urheilu ja kaikki siihen kuuluvat lisäosat kuljettamisineen, osallistumisena joukkueiden huoltohommiin, varainkeruuseen tms ovat kuuluneet isona osana perheemme elämään vuosikausia. Ruisrockin talkoot järkkärin hommissa, muodostelmajoukkueelle eväiden teko harkkojen jälkeen ja jäkispelin kuulutus; kaikki hoituu…

Haluankin omalta osaltani olla mahdollistamassa liikuntaa osaksi elämää myös kaikille muille kaarinalaisille. Meidän tulee pitää liikuntapaikoistamme huolta sekä rakentaa niitä tarvittaessa lisää. Vanha uimahallimme on tullut tiensä päähän (puhuin tästä jo ennen viime vaaleja mutta valitettavasti päätöksenteko on ajoittain hidasta) ja nyt kun isot kouluinvestoinnit alkaa olla päätettyinä, on vihdoin uuden uimahallin vuoro. Se mihin halli lopulta sijoittuu ja kenen kanssa yhteistyössä sen teemme, ovat vielä auki, mutta hallin tulee olla hyvin saavutettavissa enemmistön kaarinalaisten toimesta sekä tarpeeksi iso kasvavan kuntamme tarpeisiin tulevaisuudessakin. Vanhan korjaamiselle en liputa koska se veisi meiltä hallin kokonaan pois liian pitkäksi aikaa. Lisäksi tarvitsemme lisää matalankynnyksen lähiliikuntapaikkoja. Kuluneella valtuustokaudella muun muassa aikaansaadut kuntoportaat Hovirintaan sekä ulkoliikuntapaikka ja lentopallokenttä Kesämäkeen ovat hyviä päänavauksia mutta vastaavaa tarvitaan kattavammin Kaarinan alueelle. Urheiluseurojen avustustasojen pitää myös olla oikeassa suhteessa kaupungin taloudelliseen tilanteeseen ja tässä viime kaudella johtamani yhdistysyhteistyötyöryhmä saikin merkittäviä voittoja aikaan, kun avauksestamme avustusmäärärahoja kasvatettiin melkoisesti ja otettiin kokonaan uusi avustusmuoto, tila-avustus, käyttöön. Turun kaltaiseen Boostii-malliin ei mielestäni pidä siirtyä, se kaikkien ulkopuolisten selvitysten mukaan tulee nostamaan urheilun hintaa lapsille ja nuorille mikä ei ole missään määrin kannatettava asia. Summasummarum; liikunnan ja hyvinvoinnin eteen on jatkuvasti paljon tehtävää ja se on päättäjien hyvä yhdessätuumin tiedostaa.

Liike on lääke, siksi olen lupautunut Olympiakomitean liikuntaehdokkaaksi niin viime kuntavaaleissa kuin nytkin. Jos tulen valituksi, pidän edelleen liikunnan soihtua korkealla ja pyrin varmistamaan sen edellytysten turvaamisen.